|
1. Pappina ollessa ajoin 30 000 -35 000 kilometriä vuodessa. Seurakuntani kattoi koko entisen Uudenmaan läänin ja autosta tuli eräänlainen liikkuva papin virasto. Olin varmaankin ensimmäinen pappi joka hankki "tiiliskivikännykän". Näin saatoin palvella seurakuntaani myös autoillessani, tavallaan kirkkokin liikkui pyörillä. Ajan niin paljon, että määrätyllä tavalla koen olevani myös ammattiautoilija. Olenkin esittänyt toiveen, että siinä vaiheessa kun minua viedään viimeiselle matkalle niin tämä matka tehtäisiin kantaen. Vasta silloin olen valmis luopumaan pyöristä!
2. Minulla on suuri kunnioitus liikennettä kohtaan. On aina kasvun paikka lähteä liikenteeseen ja unohtaa itsensä ja itsekkyytensä. Liikennesäännöt ovat laajennetuna myös elämän liikennesääntöjä, meidän tulee toimia yhteisten sääntöjen mukaan ja unohtaa itsekkyys. Toivoisin, että voisimme mennä itseemme ja kunnioittaa muita.
Liikenteessä pelottaa liian suuri oikeassa olemisen vaara, ollaan "liian oikeassa". Todellista liikennekulttuuriahan on myös joustaminen. Voimme tunnistaa oikeutemme, mutta samalla tarvitaan vastuullista joustoa.
Meidän olomme, pitkät matkat ja vaihtelevat kelit, ovat jalostaneet meistä taitavia kuljettajia. Tietysti aina on parannettavaa ja onkin tärkeää ,että ajamisessa on ajatus mukana. Myönnän itsekin aina välillä ajelevani myös ajatusten poluilla. Tulevaisuus näyttää siltä, että jatkossakin joudumme itse huolehtimaan itsemme kuljetuksista. Tällöin on tärkeää että jaksamme keskittyä matkalla oloon.
3. Brysselissä liikkuessa tulee välillä kaihoisa tunne, että Suomessa olemme kuin Herran kukkarossa. Tai kun ajaa Kreikassa voi terapoida itseään ajattelemalla Helsingin "säntillisiä" liikenneruuhkia.
Suomessa voimme luottaa toiseen autoilijaan, ihmisten välillä toimii yhteisvastuu. Pääsemme turvallisimmin perille yhdessä. Puhuinkin jo liikennesäänöistä osana elämän liikennesääntöjä ja tässä voikin liikkuvan poliisin rinnastaa sielunpaimeneen. Tosin sillä erolla, että rippi-isiltä puuttuu sakotustoikeus!
Olen aina ollut flirtin puolestapuhuja ja huomannut sen, että myös liikenteessä voi flittailla. On aina palkitsevaa kun ruuhkassa antaa jollekin tietä ja saa häneen katsekontaktin. | 
Takaisin | Tulosta sivu
