Tietotekniikkarikoksilla tarkoitetaan tietotekniikkaan kohdistuvia rikoksia. Usein niiksi mielletään myös tietotekniikan avulla tehdyt rikokset.
Keskusrikospoliisin tehtävänä tietotekniikkarikoksissa on mm. tutkia vakavimpia rikoksia, kouluttaa muuta poliisikuntaa selvittämään tietotekniikkaympäristössä toteutettuja rikoksia, seurata kehitystä ja tunnistaa uusia rikosilmiöitä sekä avustaa tarvittaessa viranomaisia elektronisen todistusaineiston hankinnassa ja käsittelyssä.
Tietotekniikkaan kohdistuvat rikokset
Tietotekniikkarikoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun tietojenkäsittelyrauhaa loukataan. Tietojenkäsittelyrauha on verrattavissa kotirauhan käsitteeseen. Laki suojaa tietojenkäsittelyrauhaa eli tiedon luottamuksellisuutta, käytettävyyttä ja eheyttä.
Tietotekniikkarikokset määräytyvät rikoslain mukaisesti. Kun käyttää luvatta toisen käyttäjätunnusta ja salasanaa tai ylittää saamansa käyttäjäoikeudet, syyllistyy tietomurtoon (Rikoslaki 38:8§). Esimerkiksi viattomalta tuntuva ja yleinen porttiskannaus täyttää tietomurron yrityksen tunnusmerkistön.
Tietomurtorikoksessa ei siis tarvitse murtaa mitään, vaan rikos tapahtuu, kun ylitetään omat oikeudet tai käytetään luvatta toisen oikeuksia. Tietomurrosta rikoslaki säätää rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään yhdeksi vuodeksi.
Jos tekijä pääsee luvatta sisään toisen tietokoneelle, teko katsotaan useimmiten joksikin muuksi rikokseksi kuin tietomurroksi. Rikoksen määrittely riippuu siitä, mitä rikoksentekijä koneessa tekee.
Liikkuessaan luvatta toisen tietokoneessa tekijä käyttää toiselle kuuluvaa "tietokoneaikaa" ja syyllistyy näin koneen luvattomaan käyttöön. Tekoon sovelletaan samaa pykälää kuin auton luvattomaan käyttöön (RL 28:7§). Rangaistusmaksimi on sama kuin tietomurrossa.
Usein tekijä myös asentaa erilaisia omia tarkoitusperiään palvelevia ohjelmia toisen koneelle. Luvattoman käytön lisäksi on syytä epäillä, että tällöin täyttyy myös vahingontekorikoksen tunnusmerkistö. Kyseessä olisi sama vahingonteko, jota sovelletaan esimerkiksi ikkunan rikkomisen yhteydessä (RL 35:1§).
Tietyillä menetelmillä murtautuja voi hankkia itselleen palvelintasoisesta koneesta oikeuksia, jotka mahdollistavat esim. palvelimella olevien sähköpostien lukemisen. Tämän onnistumiseksi tekijän on ensin tehtävä erityisesti tätä tarkoitusta varten uusi ohjelma tai muutettava koneessa olevaa ohjelmaa. Tällöin täyttyy törkeän viestintäsalaisuuden loukkaamisen tunnusmerkistö (RL 38:4§). Rangaistusmaksimi näissä tapauksissa on 3 vuotta vankeutta.
Edellä mainitut rikokset ovat pääosin asianomistajarikoksia. Se tarkoittaa, että poliisi voi aloittaa rikoksen tutkinnan vasta, mikäli asianomistaja ilmoittaa asiasta poliisille ja vaatii samalla tekijälle rangaistusta.
Asianomistaja on se, jonka oikeutta on loukattu, esim.
- henkilö, jonka tunnuksia ja salasanoja on käytetty väärin tai
- henkilö tai yhteisö, jonka palvelimelta rikoksen tekijä on hankkinut luvattomia oikeuksia.
Tietotekniikkaa hyväksi käyttävät rikokset
Rikosmuotoja, joissa käytetään tietotekniikkaa hyväksi, on paljon. Nykyisessä tietoteknistyneessä maailmassa tietotekniikka on lähes aina osallisena mm. talousrikoksissa, joissa kirjanpito ja muu tietoaines on talletettu elektroniseen muotoon. Niitä ei silti lueta varsinaisiksi tietotekniikkarikoksiksi.
Tavallisen tietokoneen ja tietoverkkojen käyttäjän tärkein sääntö on se, että mikä on kiellettyä tietoverkkojen ulkopuolella, on kiellettyä myös verkoissa. Tietoverkkojen tai sähköpostiviestien kautta ei saa esim. herjata tai uhkailla ketään. Lapsi- ja eläinpornografian levittäminen on kiellettyä.
Tekijänoikeudet
Tekijänoikeuksiin tulee myös tavallisen verkon käyttäjän kiinnittää huomioita ja tietää perussäännöt.
Verkkoon ei saa laittaa tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa ilman sen tekijän lupaa. Esim. omien kotisivujen kuvituksena ei saa käyttää kuvia, joiden käytölle ei ole kuvan tekijän lupaa.
Verkosta ei myöskään saa vapaasti kopioida aineistoja edes omaan käyttöön. Vuoden 2006 alussa voimaan tulleen tekijänoikeuslain muutoksen mukaan yksityiseen käyttöön saa kopioida vain sellaista aineistoa, joka on laillisesti saatettu yleisön saataville ja jonka kopiointia ei ole estetty teknisellä suojauksella. Jos aineistossa on suojaus, sitä ei saa murtaa kopion tekemistä varten. Laittomien aineistojen imurointi eli lataaminen internetistä omalle koneelle on kiellettyä.
Tiedostojen jakelu internetissä ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa on kiellettyä. Vaikka jakelu ei tapahtuisikaan ansiotarkoituksessa, voidaan tekijänoikeutta loukkaavasta toiminnasta rangaista tekijänoikeusrikoksena, jos laiton toiminta on omiaan aiheuttamaan huomattavaa vahinkoa oikeudenhaltijalle.